Selitämme, mikä bitti on, mitkä ovat sen erilaiset käyttötarkoitukset ja menetelmät, joilla tämä laskentayksikkö voidaan laskea.
Mikä on vähän?
Sisään tietojenkäsittelyä kutsutaan bitiksi (lyhenne englanniksiBinääri numero, eli "binäärinumero") arvoksi binäärinumerojärjestelmästä. Tämä järjestelmä on saanut nimensä, koska se sisältää vain kaksi perusarvoa: 1 ja 0, joilla voidaan esittää ääretön määrä binääriehtoja: päällä ja pois, tosi ja epätosi, läsnä ja poissa jne.
Bitti on siis laskennan käyttämä tiedon minimiyksikkö, jonka kaikkia järjestelmiä mainittu binäärikoodi tukee. Jokainen informaatiobitti edustaa tiettyä arvoa: 1 tai 0, mutta yhdistämällä eri bittejä voidaan saada paljon enemmän yhdistelmiä, esim.
2-bittinen malli (4 yhdistelmää):
00 - Molemmat pois päältä
01 - Ensimmäinen, toinen
10 - Ensimmäinen päälle, toinen pois
11 - Molemmat päällä
Näillä kahdella yksiköllä voimme edustaa neljää pistearvoa. Oletetaan nyt, että meillä on 8 bittiä (yksi oktetti), joka vastaa joissain järjestelmissä a:tatavu: saat 256 eri arvoa.
Tällä tavalla binäärijärjestelmä toimii kiinnittäen huomiota bitin arvoon (1 tai 0) ja sen sijaintiin esitetyssä merkkijonossa: jos se on päällä ja näkyy vasemmalla olevassa paikassa, sen arvo kaksinkertaistuu ja jos se on näkyy oikealla, leikattu puoliksi. Esimerkiksi:
Edustaa numeroa 20 binäärimuodossa
Binääriarvo netto: 10100
Numeerinen arvo per paikka: 168421
Tulos: 16 +0 +4 +0 + 0 =20
Toinen esimerkki: esittää lukua 2,75 binäärimuodossa olettaen, että viittaus on kuvan keskellä:
Binääriarvo netto: 01011
Numeerinen arvo per paikka: 4210.50.25
Tulos: 0 +2 +0 +0,5 + 0,25 =2,75
Arvon 0 (pois päältä) bittejä ei lasketa, vain arvon 1 (päällä) bittejä ja niiden numeerinen vastine annetaan niiden sijainnin perusteella merkkijonossa, jolloin muodostuu esitysmekanismi, jota myöhemmin sovelletaan aakkosnumeerisiin merkkeihin (ns. ASCII).
Tällä tavalla toiminnan mikroprosessorit -lta tietokoneita- Arkkitehtuureja voi olla 4, 8, 16, 32 ja 64 bittiä. Tämä tarkoittaa, että mikroprosessori käsittelee sen sisäisen rekisterimäärän, eli aritmeettis-loogisen yksikön laskentakapasiteetin.
Esimerkiksi ensimmäinen tietokoneita x86-sarjassa (Intel 8086 ja Intel 8088) oli prosessorit 16-bittisiä, ja niiden nopeuksien havaittavissa olevan eron ei tarvinnut liittyä niinkään niiden prosessointikapasiteettiin, vaan 16-bittisen ja 8-bittisen väylän lisäapuun.
Vastaavasti bittejä käytetään digitaalisen muistin tallennuskapasiteetin mittaamiseen.