Visuomotoriset taidot

Läpi Visuomotoriset taidot Kehon ja raajojen liikkeet koordinoidaan ihmisen näön signaalien kanssa. Häiriötön silmien ja motoristen taitojen välinen vuorovaikutus on perusedellytys melkein jokaiselle toimintosekvenssille. Esimerkiksi kun näkevä henkilö tavoittaa esineen, aivoissa näkyvyys hallitsee heidän käsiään. Tämä toisaalta visuaalisen havainnon ja toisaalta tuki- ja liikuntaelinten toiminnan koordinointi on osa sensomotorista järjestelmää, joka käsittää ihmisen kaikkien aisti- ja motoristen toimintojen kytkemisen toisiinsa. Silmä-käsi-koordinaatio on välttämätöntä visomotoristen taitojen kannalta.

Mikä on koko motorinen osaaminen?

Visomotorisella suorituskyvyllä on suuri merkitys lasten käsityksen kehittämisessä. Tässä prosessissa voi esiintyä lukuisia mahdollisia häiriöitä, jotka ilmenevät usein vasta koulun alkaessa ja vaikeuttavat oppimista. Näillä lapsilla on vaikeuksia päivittäisten liikkeidensa koordinoinnissa, he eivät pysty käsittelemään erilaisia ​​aistiärsykkeitä riittävästi ja paljastavat usein liiallisen pelon, valmiuden olla aggressiivinen tai passiivinen suhteessa muihin ihmisiin ja lähiympäristöön.

Lapset voivat harjoittaa koko moottorin taitojaan esimerkiksi parantamalla taitojaan ns. Asia on tässä tunnistaa piilotetut ja ylittävät hahmot ja pystyä erottamaan ne vastaavasta taustastaan.

On myös tärkeää kouluttaa ns. Havainnonvakaus lapsissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi minkä tahansa esineen erityisominaisuuksien tunnistamista muuttumattomina kulmien suhteen, vaikka silmien aistivaikutelmat muuttuvat perspektiivistä riippuen. Tämä kyky on ratkaisevan tärkeä geometristen muotojen havaitsemiseksi väristä, koosta ja sijainnista riippumatta.

Myöhemmin lapsi pystyy tunnistamaan kirjaimet, vaikka ne esiintyisivät eri sanoilla tai eri kirjasimilla tai käsialalla.

Lisäksi alueellisen sijainnin havaitseminen on erittäin tärkeä normaalisti kehittyneelle lapselle. Puhtaasti alueellisesta näkökulmasta katsottuna se näkee itsensä maailman keskipisteenä ja alkaa luokitella kaikki esineet niiden aseman mukaan suhteessaan itseensä.

Tähän läheisesti liittyy käsitys kahden tai useamman esineen tilallisista suhteista toisiinsa ja omaan ihmiseen. Käytännössä lapsi tarvitsee tämän kyvyn esimerkiksi pujottaessa helmiä. On välttämätöntä havaita helmen sijainti johdon suhteen sekä molemmat elementit itseensä nähden ja määritellä se jatkuvasti. Lapsen mielestä lapsesi kehittää kätensä ja silmiensä koordinaatiota suoraan.

Toiminto ja tehtävä

Lapsen monimutkaisessa kehon koordinaatiossa aistielimet, aivot ja koko lihakset toimivat yhdessä. Luonteeltaan lapset haluavat harjoittaa näitä koordinoituja taitoja pelaamalla, kiipeämällä, tekemällä urheilua jne. Tämän koordinaatiokyvyn epäsäännöllisyydet tai jopa haluttomuus liikkua ovat ehdoton poikkeus, ja niitä voidaan yleensä hoitaa terapeuttisesti hyvin luovalla tavalla.

Monet parannukset voidaan saavuttaa leikkisellä tavalla. Käsien taito ja etenkin kirjoitusliike (graafiset moottoritaidot) ovat vaativimpia liikettä, jotka ihmiset voivat hallita. Tämä dynaaminen prosessi (etenkin koko moottorin taidot) voidaan havaita erittäin selvästi lapsuudessa; tarttumisesta vauvalle koululaisen ohjaamiseen kynällä.

Tämä kehitys perustuu ensisijaisesti visuaaliseen havaintoon, jonka ydinelin on silmä. Se tunnistaa visuaaliset ärsykkeet ja tekee ratkaisevat erottelut pystymällä erottamaan läheisyyden ja etäisyyden, syvyydet ja värit. Sen monipuoliset lihakset pitävät silmän aina oikeassa asennossa ja varmistavat sen pysyvän liikkuvuuden sekä tarvittavan näkökulman korjaamisen. Aivoihin muodostuu konkreettinen kuva kahden silmän visuaalisista vaikutelmista. Tämä riippuu muista aistijärjestelmistä, joiden tietoja prosessoidaan aivoissa.

Visomotoriset taidot antavat ihmisille kyvyn suunnitella liikkeitä ja yhdistää ne toisiinsa. Olipa pallo kiinni, tarttunut lasiin vai onko urheilutaitojen monimutkaiset tekniset prosessit täydellisiä, nämä liikkeet seuraavat aina samaa mallia.

Visuaaliset ja motoriset impulssit vaikuttavat eri tavoin liikkeiden oppimiseen. Ne vaikuttavat myös tähän oppimisprosessiin eri aikoina. Visuaalisten ärsykkeiden läpi liikkumisen oppiminen on suurelta osin riippumaton motorisista mekanismeista ja erityispiirteistä. Tässä yhteydessä motorinen oppiminen alkaa myöhemmin ja sen merkitys kasvaa vain ajan myötä.

Jos tarkastellaan tarkkaan, kohdistetut liikkeet eivät koostu yksittäisistä osittaisista liikkeistä, vaan erilaisista sekvensseistä. Jokainen liike on järjestetty järjestys, esimerkiksi useista vaiheista kävellessä. Tämä tulee erityisen selväksi urheilullisilla liikkeillä. Ne koostuvat monimutkaisella tavalla mekaanisesta toteutuksestaan ​​ja samalla optisesta havainnosta. Sprinteri ei saa poistua radalta, jos hän haluaa voittaa. Mahdollisuus olla mahdollisimman nopea ei riitä hänelle.

Löydät lääkkeesi täältä

Sairaudet ja vaivat

Tutkimukset ovat osoittaneet, että pikkuaivo on erityisen tärkeä toimivan visomotorisen järjestelmän kannalta. Jos pikkuaivoissa esiintyy vaurioita, esimerkiksi aivohalvauksen vuoksi, visomotorinen aktiivisuus tulee huomattavasti vaikeammaksi. Mitä on jo opittu, siihen pääsee vain vaikeuksilla. Liikesekvenssien suorittaminen on vähemmän häiriintynyttä, mutta enemmän aistiärsykkeiden käsittelyä. Tämä vaikutus on verrattavissa juopumustilaan. Alkoholi vaikuttaa ensisijaisesti pikkuaivoihin, minkä vuoksi humalan on vaikea seisoa jaloillaan.