Selitämme, mikä paskiainen on ja miksi tätä sanaa käytetään loukkauksena. Myös termin mahdolliset alkuperät ja sen historia.
Mikä on paskiainen?
Perinteisesti yksilöitä tai asioita, jotka edustavat alkuperänsä tai luonteensa rappeutumista tai köyhtymistä, kutsutaan paskiaksi tai paskiaksi, toisin sanoen niitä pidetään joidenkin kriteerien mukaan tunnetusti huonompina tai huonompina. Tässä mielessä yleistä on myös verbin bastardear käyttö, joka tarkoittaa "muuttua paskiaiseksi" tai "kohtelemaan paskiaisena".
Sanaa paskiainen käytetään tietyissä tapauksissa konteksteissa loukkauksena, sillä aiemmin avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia kutsuttiin paskiaksi, varsinkin aikoina, jolloin yhteiskunnalliset kastit erottivat aristokraatit ja tavalliset ihmiset. Monissa tapauksissa nämä lapset eivät tunteneet isiään (tai harvemmin äitejään), ja he olivat seurausta salaisista tai häpeällisistä siteistä, erityisesti sukujuurten miesten ja tavallisten naisten välillä.
Ajatus paskiaisten syrjimisestä on peräisin muinaisista ajoista, ja se oli yleisessä käytössä vuodesta Antiikki kunnes Keskiaika ja osa Moderni aika. Paskialaisilta puuttuivat tavallisesti perhesiteen tarjoamat muodolliset ja lailliset oikeudet, ja monissa muinaisissa kulttuureissa heitä kohdeltiin syrjäytyneinä tai uskonnollisen fanatismin aikakaudella synnin ruumiillistumana.
Paskiaiset myytiin joskus orjiksi, kohdeltiin palvelijoina tai omin voimin. perhe aatelismiehestä, joka on huomattavassa alemmuus- tai syrjintätilanteessa tai jolle on joutunut lait erikoisuuksia. Vielä nykyäänkin monille lapsille, joita heidän vanhempansa eivät tunnusta, ei anneta isän sukunimeä, vaan heille annetaan äidin sukunimi ja heiltä riistetään laillisesti perintö isän kuoltua.
Sana paskiainen puolestaan tulee ranskasta paskiainen, mutta sen alkuperälle on kaksi mahdollista selitystä.
- Germaani bansti ("Navetta"), siinä mielessä, että paskiainen oli poika, joka sikisi tai syntynyt salaisesti muualla kuin aviovuoteessa.
- Latinalainen bastum, joka oli ratsuväen kantama takki (espanjaksi: "basto"), koska vanhassa ranskassa oli ilmaus fille de bast ("Paketin poika"), joka viittasi siihen, että joku oli matkustajan tai ohi kulkevan sotilaan poika.