Selitämme mitä alisteiset konjunktiot ovat, kunkin tyypin ominaisuudet ja toiminnot sekä esimerkkejä lauseissa.
Mitä ovat alisteiset konjunktiot?
Sisään kielioppi, konjunktiot tai linkkejä Ne ovat tyyppiä sanat jotka toimivat siltana muiden syntaktisten elementtien, kuten esim ehdotuksia, lauseita tai sanoja, linkittämällä ne ja tarjoamalla yhteenkuuluvuutta kohtaan Kieli. Ne ovat sanoja, joilla ei ole omaa leksikaalista merkitystä, eli niillä on vain kieliopillinen, suhteellinen merkitys lauseen sisällä.
Konjunktiot ovat hyvin yleisiä sanoja ja niitä esiintyy käytännössä kaikissa Kieli (kielet jotka ovat olemassa. Niillä on tärkeä rooli rakentamisessa a puhetta järjestelmällinen ja looginen, ja ne voidaan luokitella kahteen päätyyppiin:
- Koordinoivat tai oikeat konjunktiot, jotka mahdollistavat kahden tai useamman vaihdettavissa olevan kieliopin yksikön yhdistämisen hierarkisoimatta niitä ja muuttamatta yhteistä merkitystä eli jättämättä ne samalle syntaktiselle tasolle.
- Alisteiset tai sopimattomat konjunktiot, jotka yhdistämällä kieliopillisia yksiköitä rakentavat a hierarkia jossa toinen (pää- tai alainen) saa sanotun kannalta suuremman merkityksen tai merkityksellisyyden kuin toinen (toissijainen tai alisteinen). Toisin sanoen nämä linkit rakentavat kieliopillisia alisteisia suhteita.
Alisteiset konjunktiot ovat välttämättömiä rakentamiseen sivulauseet, ja yleensä ne eivät yleensä yhdistä sanoja ja lauseita, niin paljon kuin lauseita tai kokonaisia lauseita, ilman että nämä voivat vaihtaa keskenään, kuten koordinoivien konjunktioiden tapauksessa. Jälkimmäinen johtuu siitä, että on olemassa lausehierarkia, joka osoittaa, että alalauseella ei ole merkitystä, jos sitä vastaavaa päälausetta ei ole.
Alisteisten konjunktioiden tyypit
Ottaen huomioon sen suhteen, minkä tyyppiset ne luovat päälauseen ja alalauseen välille, toissijaiset konjunktiot voidaan luokitella seuraavasti:
- Kausaaliset alisteiset konjunktiot. Sellaisia, jotka tuovat kausaalisen suhteen päälauseen ja toissijaisen lauseen välille, eli jotka vahvistavat alalauseessa päälauseessa sanotun syyn tai seurauksen. Esimerkiksi tapaus "koska" kohdassa "Eilen en mennyt tunnille, koska tunsin oloni huonoksi"; tai "alkaen sinulle takkini, koska näen sinut kylmänä". Muut tämän tyyppiset konjunktiot ovat "alkaen", "alkaen", "silloin" ja niin edelleen.
- Vertailevat alisteiset konjunktiot. Ne, jotka luovat jonkinlaisen vertailun pää- ja alalauseen välillä. Esimerkiksi konjunktio "enemmän kuin" lauseessa "Puhut enemmän kuin papukaija!" tai myös "tykkää" kohdassa "Siskoni ajaa kuin Formula 1 -kuljettaja". Muut tämän tyyppiset konjunktiot ovat "pienempi kuin", "saa", "huonompi kuin", "mikä", "sekä" ja niin edelleen.
- Ehdolliset alisteiset konjunktiot. Ne, jotka luovat ehdollisuussuhteen pää- ja alalauseen välille, eli että toinen täyttyy, kun (ja jos) toinen täyttyy. Esimerkiksi linkki "kyllä" kohdassa "Voit voittaa palkinnon, jos jatkat osallistumista" tai "mutta kyllä" kohtaan "En tee ruokaa, mutta jos olet nälkäinen, niin kyllä". Muut tämän tyyppiset konjunktiot ovat: "edellyttäen", "edellyttäen, että", "edellyttäen, että" ja niin edelleen.
- Peräkkäiset alisteiset konjunktiot. Kutsutaan myös ilatiiviksi, ne ovat niitä, joissa alalause johdetaan tai johdetaan päälauseessa sanotusta tai päinvastoin. Esimerkiksi tapaus "siksi" lauseessa "Laiva oli jo lähtenyt matkaan, joten paluuta ei ollut"; tai sanasta "niin että" sanoista "Ihmiset tungoksuivat aukiolla, jotta kukaan ei voinut erottaa sitä joukosta". Muut tapauksen konjunktiot ovat: "niin", "no", "niin että", "niin paljon", "niin" ja niin edelleen.
- Ajalliset alisteiset konjunktiot. Ne ovat niitä, jotka ilmaisevat ajallisen suhteen päälauseen ja alalauseen välillä joko ennen, jälkeen, samaan aikaan ja niin edelleen. Esimerkiksi kun käytämme sanaa "kun" "Kyyhkyset lensivät läheisistä rakennuksista, kun laukaus jyrisi kaupungissa" tai "niin pian" sanassa "Poliisi pysäytti hänet heti, kun onnistuivat tunnistamaan hänet". Muut tämän tyyppiset konjunktiot ovat: "ennen", "jälkeen", "kun", "joka kerta" ja niin edelleen.
- Lopulliset alisteiset konjunktiot. Ne ovat niitä, jotka yhdistämällä pää- ja alalauseet luovat tarkoituksen tunteen, toisin sanoen tarkoituksen, näiden kahden välille. Esimerkiksi kun käytetään sanaa "niin että" kohdassa "He toivat sairaan kuormattuina, jotta lääkäri voisi tutkia hänet"; tai "niin että" kohdassa "Yritys lisäsi henkilöstöään saadakseen työn valmiiksi nopeammin." Muut tämän tyyppiset konjunktiot ovat: "for", "jossa", "nähdäkseen", "näkemällä" ja niin edelleen.
- Suvaitsevaiset alisteiset konjunktiot. Ne ovat sellaisia, joissa vastustus päälausetta kohtaan ilmaistaan alalausekkeessa, mutta samaan aikaan se ei estä toimintaa. Toisin sanoen niitä käytetään myöntämään, hyväksymään ehdotettu tai hyväksymään ehdotettu. Esimerkiksi kun käytämme sanaa "enemmän kuin" lauseessa "Olen päättänyt auttaa sinua, vaikka emme olisi ystäviä" tai myös "vaikka" kohdassa "He antavat minulle työpaikan, vaikka parempia ehdokkaita olisi" ”. Muita konjunktioita tässä tapauksessa ovat: "vaikkakin", "huolimatta" tai "vaikkakin".