- Mitä ovat alkuluvut?
- alkulukujen historiaa
- Alkulukujen käyttö ja sovellukset
- Alkulukutaulukko
- Ero alkulukujen ja yhdistelmälukujen välillä
- Numero 1
Selitämme, mitä alkuluvut ovat, niiden historiaa ja mitä niiden käyttötarkoituksia ja sovelluksia ovat. Myös erot yhdistelmänumeroiden kanssa.
Alkulukuja ei voi jakaa tarkasti pienempiin lukuihin.Mitä ovat alkuluvut?
Sisään matematiikka, alkuluvut ovat joukko luonnolliset luvut suurempi kuin 1, joka voidaan jakaa vain luvulla 1 ja itsellään. Toisin sanoen ne ovat lukuja, joita ei voida jakaa tarkasti pienempiin lukuihin, ja tässä ne eroavat muista luonnollisista luvuista (eli yhdistelmäluvuista). Tämä tila tunnetaan nimellä ensisijaisuus.
Esimerkiksi 3 on alkuluku, koska se voidaan jakaa vain 1:n ja 3:n välillä, kun taas 4 voidaan jakaa kahdella. Jotain vastaavaa tapahtuu 7:llä, alkuluvulla, mutta ei 8:lla, joka on jaollinen kahdella ja neljällä.
Alkulukujen luettelo on ääretön, ja se näyttää olevan lakien alainen todennäköisyys, eli sen esiintymistiheys ei noudata tiukkoja ja säännöllisiä sääntöjä.
Siksi alkulukuja ovat muinaisista ajoista lähtien tutkineet matemaatikot ja ajattelijat, joista monet ovat ajatelleet löytävänsä jonkinlaisen ilmoituksen tai jumalallisen viestin niiden jakautumisen laeista. Itse asiassa jotkin vaikeimmin ratkaistavista matemaattisista ongelmista liittyvät alkulukuihin, kuten Riemannin hypoteesi ja Goldbachin olettamus.
alkulukujen historiaa
Euclid oli ensimmäinen, joka teki muodollisen tutkimuksen alkuluvuista.Alkulukujen tutkimus sai alkunsa muinaisina aikoina. Todisteita heidän tiedoistaan on löydetty sivilisaatioista kauan ennen niiden ilmestymistä kirjoittaminen, noin 20 000 vuotta sitten, samoin kuin muinaisista savitauluista Mesopotamia. Sekä babylonialaiset että egyptiläiset kehittivät voimakkaan tietoa matemaattinen, jossa alkuluvut tarkasteltiin.
Ensimmäinen muodollinen alkulukututkimus ilmestyi kuitenkin antiikin Kreikassa noin 300 eaa. C., ja se on Tuotteet Euclid (hänen niteissään VII-IX). Samoihin aikoihin syntyi ensimmäinen hyödyllinen algoritmi alkulukujen löytämiseksi, joka tunnetaan nimellä Eratosthenesin seula.
Kuitenkin vasta 1600-luvulla nämä tutkimukset tulivat uudelleen merkityksellisiksi lännessä: esimerkiksi ranskalainen juristi ja matemaatikko Pierre de Fermat (1601-1665) perusti vuonna 1640 Lause de Fermat ja ranskalainen munkki Marin Mersenne (1588-1648) omistautuivat muotoa 2p – 1 oleville alkuluvuille, minkä vuoksi ne tunnetaan nykyään "Mersennen numeroina".
Näiden tutkimusten ansiosta, Leonhard Eulerin, Bernhard Riemannin, Adrien-Marie Legendren, Carl Friedrich Gaussin ja muiden eurooppalaisten matemaatikoiden lisäksi, 1800-luvulla ilmestyivät ensimmäiset modernit menetelmät alkulukujen löytämiseksi, jotka ovat nykyään käytettyjen menetelmien esiasteita. tietokoneita tieteellinen.
Alkulukujen käyttö ja sovellukset
Alkuluvuilla on seuraavat sovellukset ja käyttötarkoitukset:
- Numeeristen ja matemaattisten tutkimusten alalla alkulukuja käytetään kompleksilukujen tutkimiseen "suhteellisten alkulukujen" käsitteen kautta. Niitä käytetään myös "äärellisten kappaleiden" muotoilussa ja tähtipolygonien geometriassa n
- Sisään tietojenkäsittelyä, alkulukuja käytetään avainten muodostamiseen käyttämällä algoritmeja laskeminen.
Alkulukutaulukko
Numeron 2 ja luvun 1013 välissä on 168 alkulukua, jotka ovat:
2 | 3 | 5 | 7 | 11 | 13 | 17 |
19 | 23 | 29 | 31 | 37 | 41 | 43 |
47 | 53 | 59 | 61 | 67 | 71 | 73 |
79 | 83 | 89 | 97 | 101 | 103 | 107 |
109 | 113 | 127 | 131 | 137 | 139 | 149 |
151 | 157 | 163 | 167 | 173 | 179 | 181 |
191 | 193 | 197 | 199 | 211 | 223 | 227 |
229 | 233 | 239 | 241 | 251 | 257 | 263 |
269 | 271 | 277 | 281 | 283 | 293 | 307 |
311 | 313 | 317 | 331 | 337 | 347 | 349 |
353 | 359 | 367 | 373 | 379 | 383 | 389 |
397 | 401 | 409 | 419 | 421 | 431 | 433 |
439 | 457 | 461 | 463 | 467 | 479 | 487 |
491 | 499 | 503 | 509 | 521 | 523 | 541 |
547 | 557 | 563 | 569 | 571 | 577 | 587 |
593 | 599 | 601 | 607 | 613 | 617 | 619 |
631 | 641 | 643 | 647 | 653 | 659 | 661 |
673 | 677 | 683 | 691 | 701 | 709 | 719 |
727 | 733 | 739 | 743 | 751 | 757 | 761 |
769 | 773 | 787 | 797 | 809 | 811 | 821 |
823 | 827 | 829 | 839 | 853 | 857 | 859 |
863 | 877 | 881 | 883 | 887 | 907 | 911 |
919 | 929 | 937 | 941 | 947 | 953 | 967 |
971 | 977 | 983 | 991 | 997 | 1009 | 1013 |
Ero alkulukujen ja yhdistelmälukujen välillä
Kuten sen nimi osoittaa, yhdistelmäluvut koostuvat kahdesta muusta numerosta symmetrisellä ja täydellisellä tavalla. Siksi yhdistelmäluvut voidaan jakaa muilla pienemmillä luvuilla ja saada tarkat tulokset. Alkuluvut sen sijaan ovat jaollisia vain ykkösellä ja itsellään, joten ne eivät oikeastaan "koostu" muista luvuista, vaan muodostavat singulaarisuuden sinänsä.
Siten esimerkiksi luku 16 koostuu 8:sta (16 jaettuna 2:lla), 4:stä (16 jaettuna 4:llä) ja 2:sta (16 jaettuna 8:lla), kun taas luku 13 ei koostu mistään muusta luvusta, koska jaetaan vain 1:llä ja itsellään.
Numero 1
Luku 1 on poikkeuksellinen tapaus matematiikassa, sillä nykyään sitä ei pidetä alkulukuna eikä yhdistelmälukuna. 1800-luvulle asti sen ajateltiin olevan alkuluku, vaikka sillä ei ole suurinta osaa alkulukujen ominaisuuksista, kuten Euler-funktio tai jakajafunktio. Nykyinen suuntaus tässä mielessä on jättää 1 pois alkulukujen luettelosta.