• Mikä on lainsäädäntövalta?
• Lainsäädäntävallan ominaisuudet
• Kuka muodostaa lainsäädäntövallan?
• Lainsäädäntävallan tehtävät ja valtuudet
• Muut julkiset valtuudet

Selitämme, mitä lainsäädäntövalta on, kuka sen muodostaa, sen tehtävät, valtuudet ja muut ominaisuudet.

Lainsäädäntövalta käsittelee lakien laatimista ja muuttamista.

Mikä on lainsäädäntövalta?

Lainsäätäjä tai lainsäätäjä on yksi julkisia valtuuksia, eli yksi kolmesta haarasta, johon voi / Kunto, yhdessä toimeenpanovallan ja oikeuslaitoksen kanssa.

Toisin kuin jälkimmäinen, lainsäädäntövalta käsittelee lain luomista, muuttamista ja kumoamista lait jotka hallitsevat yhteiskuntaan. Se vastaa myös valtion budjettihallinnosta ja toimeenpanovallan erityislupien myöntämisestä.

Lainsäätäjä on ennen kaikkea poliittisen neuvottelun esimerkki, joka muodostaa parlamentin (kongressi, edustajakokous jne.). Se on neuvotteluelin, jossa on edustettuna maan eri poliittisia voimia, joilla on tarpeeksi äänestäjiä osallistumaan kansanedustajien ja/tai senaattoreiden kautta parlamenttiin.

Nämä virkamiehet, jotka on jaettu yhteen tai kahteen kamariin (toisessa kansanedustajat ja toisessa senaattorit) kunkin maan valtion organisaatiosta riippuen, valitsee suoraan väestö.

Lainsäädäntövaltaa pohdittiin Montesquieun klassisessa vallanjaon teoriassa, jonka tarkoituksena oli välttää tyranniaa. Sillä oli merkittävin edeltäjänsä kapinallisten joukkojen aikana perustamassa kansalliskokouksessa Ranskan vallankumous 1789, ja siitä syntyi myöhemmin perustuslakikokous.

Lainsäädäntävallan ominaisuudet

Lainsäätäjät voivat olla hyvin erilaisia ​​maittain, nimen, koon tai kokoonpanon osalta vallitsevan oikeusjärjestelmän mukaan.

Esimerkiksi Kiinan kansankongressissa on 2 987 jäsentä, kun taas Vatikaanivaltion paavillisessa toimikunnassa on 7. On selvää, että mitä useammin se hyväksyy, sitä vaikeampaa on tehdä sopimuksia, koska parlamentin oletetaan olevan suvereenin kansan erilaisia ​​tahtoja edustava kokonaisuus.

Lainsäädäntövalta voi olla:

• Yksikamerinen. Se koostuu vain varajäsenistä.
• Kaksikamarinen. Se koostuu kansanedustajista ja senaattoreista, joiden tehtävät on hajautettu ja eriytetty, yleensä antamaan enemmän valtaa jälkimmäisille.

Kolmikamerokokoonpanot ovat harvinaisia ​​ja käyttämättömiä.

Kuka muodostaa lainsäädäntövallan?

Lainsäädäntövalta koostuu kansan valitsemista virkamiehistä. He kuuluvat yleensä yhteiskunnan poliittisiin puolueisiin tai puolueisiin järjestöt riippumattomia kannattajia.

Nämä virkamiehet muodostavat yleensä "penkkejä" eli poliittisen suuntautumisensa ja etujensa mukaan organisoituneita lainsäätäjien ryhmiä, jotka yrittävät painostaa muita ja saada niitä eniten kiinnostavia päätöksiä läpi.

Muilta osin nämä lainsäätäjät voivat tulla hyvin erilaisista kerroksista, joko aikaisemmalla poliittisella kokemuksella tai ilman, perustuslain asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Tämän julkisen vallan valtava merkitys johtuu siitä tosiasiasta, että se heijastaa valtioiden moniarvoisuutta ja monimuotoisuutta. väestö. Siksi se on keskustelujen, tappelujen ja myös sopimusten ja neuvottelujen näyttämö.

Lainsäädäntävallan tehtävät ja valtuudet

Parlamentin tarkat valtuudet määritellään oikeusjärjestelmässä ja niitä valvoo oikeuslaitos, jonka on varmistettava, että perustuslain määräyksiä noudatetaan. Eduskunnan tehtävät ovat siis yleensä seuraavat:

• Laadi uusia lakeja, joilla käsitellään maassa vallitsevia realiteetteja laillisesti.
• Muuttaa tai kumota lakeja, jotka ovat vanhentuneet, jotka haittaavat valtion työtä tai ovat epäoikeudenmukaisia.
• Hallitse budjetti kansallisia ja hyväksyä tai hylätä toimeenpanopyynnöt tässä suhteessa.
• Valitse muiden lainsäädäntävallan alaisten elinten, kuten vaalilautakuntien, poliittiset auktoriteetit tai jopa nimittää tuomiovallan tuomarit toimeenpanovallan luvalla.
• Interpelloida tai asettaa poliittisesti syytteeseen toimeenpanovallan ja itse lainsäätäjän virkamiehiä, jos katsotaan tarpeelliseksi suorittaa minkäänlaisia tutkimusta. Se voi myös johtaa virkamiehen erottamiseen.
• Myönnä toimeenpanoviranomaisille lupia tai erityisvaltuuksia tietyissä tilanteissa.

Muut julkiset valtuudet

Lainsäädäntävallan ohella perinteinen käsitys julkisesta vallasta pohtii:

• Toimeenpanovalta. Hän vastaa valtion ohjauspyörästä ja oleellisten poliittisten päätösten tekemisestä. Sen päähenkilö on maan presidentti tai pääministeri sekä ministerit, kuvernöörit, pormestarit ja muut julkisesti valitut henkilökohtaiset tehtävät.
• Valtakirja. Se varmistaa lain noudattamisen sekä kahden muun julkisen vallan että viranomaisten toimesta kansalaiset. Hän vastaa perustuslain tekstin tulkinnasta sen alkuperäisessä hengessä. Se koostuu hierarkkisesti järjestetyistä tuomioistuimista. Sen muodostavat tuomarit eivät ole kansan valitsemia.