julkinen valta

Selitämme mitä julkinen valta on, mitkä ovat sen haarat, sen suhdetta poliittiseen valtaan ja muita ominaisuuksia.

Julkinen valta on jaettu kolmeen haaraan.

Mitä on julkinen valta?

Julkiset valtuudet ovat eri valtuuksia Kunto tasavallassa, eli kun valtio käyttää monopolia väkivaltaa. Sanonta voi tarpeesta syntynyt Ihmiset elää ikätovereidemme keskuudessa ja tehdä sen suhteellisen rauhassa ja järjestyksessä. Tästä syystä yhteisymmärrykseen perustuvan viranomaisen läsnäolo on välttämätöntä, joka korvaa sen laki vahvin.

Kaikki julkinen valta kumpuaa valtiolta ja tosiasiallisessa tai aineellisessa mielessä elimistä ja toimielimet jotka muodostavat sen. Sitä säätelee tiukasti oikeusjärjestelmä, toisin sanoen joukko lakeja, joiden kautta yhteiskuntaan on suostunut noudattamaan. Toisin sanoen julkinen valta on laillista vain, jos se tulee valtion taholta ja toimii lain mukaisesti.

Toisaalta julkista valtaa kutsutaan myös valtion voimaksi pakottaa kansalaiset jotta he noudattavat lakeja ja tehdä päätöksiä kollektiivisen hyvinvoinnin vuoksi. Toisin sanoen se on valtion kykyä puolustaa ja säännellä itseään.

Siksi se jakautuu epätasaisesti yhteiskunnan julkisten elinten kesken ja sijoittuu siten toisten yläpuolelle niiden yhteisen tärkeyden tason mukaan.

Julkisen vallan ominaisuudet

Yhteiskunnat ovat todellisia voimien "tähdistöjä" siinä mielessä, että ryhmiä Ihmiset hankkivat ja käyttävät valtaa muihin, kun he saavat resursseja tai vaikutusvaltaa.

Tekijät, kuten uskonto, lehdistö ja talousryhmät käyttävät valtakiintiötä todellisessa elämässä väestö. Keskellä tätä tahtoyhdistystä valtion julkinen valta takaa järjestyksen ja toiminnan vähimmäiskehyksen.

Julkinen valta on:

  • Pakko Koska se voidaan määrätä henkilölle ilman hänen suostumustaan.
  • Ulkoinen. Koska se tulee muista tapauksista kuin hänestä itsestään, jotka ovat toimielimet.
  • Autonominen. Koska toimielimet nauttivat autonomia toimivallan hierarkiassa, ja ne on yleensä organisoitu kolmeen eri haaraan, jotka vastaavat muiden seurannasta ja tasapainon tai vastapainon ylläpitämisestä.

Valtion alojen autonomian ansiosta mikään julkinen valta ei voi hallita koko valtiota. Nämä haarat ovat: toimeenpano-, lainsäädäntö- ja oikeuslaitos.

Julkisen vallan haarat

Julkisen vallan jaon teorian mukaan kolmen julkisen vallan haan tehtävänä on valvoa toisiaan ja toimia vastapainona toisten päätöksille sekä legitimoida toisiaan ja luoda tasapainoinen valtio, joka on vapaa. autoritaarisuus. Nämä julkisen vallan haarat ovat:

  • Toimeenpanovalta. Edustaa poliittista johtajuutta hallitus, joka joutuu kansantahdolla valitun presidentin, pääministerin tai vastaavan käsiin (ainakin demokraattisissa hallituksissa). Siihen kuuluvat myös ministerijuna, kuvernöörit, pormestarit ja pormestarit sekä presidentin nimeämien eri julkisten elinten puheenjohtajat. Kaikki nämä henkilöt voidaan erottaa virastaan ​​muiden toimivaltuuksien toimesta perustuslaissa määrätyin menettelyin.
  • Lainsäädäntövaltaa. Se käsittelee yhteiskunnan ja valtion toimintaa säätelevien lakien laatimista, mikä tarkoittaa niiden luomista, kumoamista tai korjaamista.Mainitut lait voivat olla väliaikaisia ​​tai pysyviä, ja toisinaan presidentti voi käyttää veto-oikeuttaan, tai tuomioistuin voi julistaa ne perustuslain vastaisiksi, jos ne ovat ristiriidassa perustuslain määräysten kanssa. Tämä valta on parlamentilla, jonka jäsenet valitaan kansanäänestyksellä maan eri poliittisten voimien keskuudesta.
  • Valtakirja. Hän on vastuussa hallinta -lta Oikeudenmukaisuuseli tulkita perustuslaissa ja laeissa määrättyä, valvoa sitä. Tämä tarkoittaa tapausten arviointia, toteuttamista tutkimusta, määrätä seuraamuksia ja myöntää korvauksia. Tämä valta koostuu yleensä hierarkkisesta tuomioistuimien ja tuomareiden puusta, jotka yleensä nimittää lainsäädäntö- tai toimeenpanovalta ja jotka on järjestetty eri jaostoihin tai tuomioistuimiin käsittelemään jokaista lain edellyttämää erityistä asiaa.

Julkinen valta ja poliittinen valta

Poliittinen valta on sitä, mitä eri poliittiset toimijat käyttävät kansakunta, ja tämä antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa tapaan, jolla yhteiskunta käyttäytyy, aina lain asettamien puitteissa. Itse asiassa mikä tahansa poliittinen valta on laitonta, jos se ei ole mukautettu siihen, mikä oikeusjärjestelmässä on vahvistettu, myös valtion instituutioiden osalta.

Esimerkiksi sekä toimeenpano- että lainsäätäjä ovat riippuvaisia ​​julkisen äänestyksen legitimiteetistä, eikä niitä voida koskaan nimittää laissa tarkoitetun vastaisella tavalla. Sen sijaan toimeenpanovalta legitimoidaan muiden julkisten viranomaisten nimittämisellä.

Sinulla voi kuitenkin olla poliittista valtaa etkä olla osa valtiota, kuten ammattiliittojen tai ammattiliitottaloudellisten ryhmien tai järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämä tekee yhteiskunnasta poliittisten voimien joukon, jonka organisointi on valtion vaikea tehtävä.

!-- GDPR -->