• Mikä on oikeuslaitos?
• Oikeuslaitoksen ominaisuudet
• Kuka muodostaa oikeuslaitoksen?
• Oikeuslaitoksen tehtävät ja toimivalta
• Muut julkiset valtuudet

Selitämme, mikä oikeuslaitos on, kuka sen muodostaa, sen tehtävät, toimivaltuudet ja muut ominaisuudet.

Oikeuslaitos rankaisee lainrikkojia ja takaa oikeusvaltion.

Mikä on oikeuslaitos?

Oikeuslaitos on yksi niistä kolmesta julkisia valtuuksia jossa perinteisesti KuntoMontaignen vallanjakoteorian mukaan.

Oikeuslaitos on vastuussa sen noudattamisesta Laki. Eli se käsittelee ratkaisua konflikteja päällä yhteiskuntaan perustuslain tai vastaavan oikeusjärjestelmän määräämän mukaisesti.

Oikeuslaitos koostuu tuomioistuimista ja tuomioistuimista, jotka ovat lainkäyttöelimiä. Niiden on ratkaistava sekä julkisen vallan että yksilöiden väliset tai jopa viimeksi mainitun ja valtion väliset riidat.

Joten se on mahdollista tehdä päätökset asiaankuuluvia, jotka sallivat tehdä Oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa rankaisemalla rikkojaa, korjaamalla vahingoittuneita ja takaamalla sen lain sääntö. Tätä varten tämä valta on rakentunut pitkäksi Organisaatiokaavio hierarkkiset tuomioistuimet, tuomioistuimet ja oikeusasteet kohtaamaan konfliktin sen eri tasoilla, joilla se ilmenee.

Oikeuslaitoksen rooli yhteiskunnassa on hyvin vanha, vaikka sitä eivät aina hoitaneet koulutetut ja puolueettomat tuomarit, vaan kuninkaat, viisaat tai jopa heimon vanhimmat.

Toisaalta yhteiskunnalle yhteisen oikeudenmukaisuuden kriteerin tarjoavan elementin läsnäolo on välttämätöntä yhteiselle elämälle. Tämä estää henkilöt ottavat oikeuden omiin käsiinsä ja synnyttävät kierteitä väkivaltaa että myöhemmin se on hyvin vaikea ratkaista rauhanomaisesti.

Oikeuslaitoksen ominaisuudet

Oikeuslaitoksessa on välttämättä noudatettava puolueettomuuden, suhteellisuuden ja asianmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Tämä varmistaa, että a rikos syyllistyneet saavat oikeudenmukaisen rangaistuksen, ei vain sitä kohtaan, jota loukattiin, vaan myös loukkaajalle itselleen.

Toisin sanoen oikeuslaitoksen on kiinnitettävä huomiota ennen kaikkea lakiin, jonka avulla se voi jopa tuomita muiden julkisten viranomaisten toimia, jos ne ovat ristiriidassa valtiota hallitsevan perustuslain määräysten kanssa.

Toisaalta oikeuslaitos on ainoa julkisista valtuuksista, jota ei valita suoralla äänestyksellä. väestö, mutta muiden julkisten toimivaltuuksien ansioiden ja arvioiden perusteella, jotka ovat myös vastuussa sen laillistamisesta tai muuttamisesta. Oikeuslaitoksen on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että jopa sen jäsenten valinta tapahtuu lain puitteissa.

Kuka muodostaa oikeuslaitoksen?

Oikeuslaitos koostuu hierarkkisesta joukosta tuomioistuimia ja tuomioistuimia. Siellä oikeus toteutuu tarkastelemalla todisteita, argumentteja ja mitä itse lait määräävät.

Tästä työstä vastaavat asiassa akateemisesti koulutetut tuomarit, jotka käsittelevät asiaa täysin puolueettomasti ja jotka lopulta myös toimivat sen mukaan, mitä laissa ja protokollat oikeudellinen

Eri oikeuslaitokset koostuvat tuomareiden ja asianajajien (puolustajien ja syyttäjien) ryhmästä. Jokainen on omistettu tietylle lain osalle, kuten rangaistus, se hallinnollinen, se siviili, se perustuslaillinenjne. ja on siihen erittäin erikoistunut.

Samaan aikaan tämä valta on organisoitu pyramidimuotoiseen ja hierarkkiseen rakenteeseen, jonka huipulla on korkein oikeus, ja sitten niin monta tuomioistuinta kuin on portaita alas, yleisimmästä (maa) erityisesti (kunta). , esimerkiksi).

Oikeuslaitoksen tehtävät ja toimivalta

Oikeuslaitos on vastuussa oikeuden ja siten rauhan ylläpitämisestä. Sen perustavanlaatuisena tehtävänä on taata oikeusvaltion periaate, toisin sanoen se, että kaikki tutkitut tapaukset arvioidaan samoilla oikeudellisilla kriteereillä, kuitenkin ottaen huomioon tapauksen lieventävät seikat.

Näitä tehtäviä suorittaessaan oikeuslaitos toimii myös kahden muun julkisen vallan säätelyelimenä ja estää niitä ryhtymästä perustuslain ulkopuolisiin toimiin. Jos he tekevät niin, sillä on valtuudet julistaa se mitättömäksi ja vaatia sen avaamista tutkimusta syyllisten rankaisemiseksi.

Kaikki, mikä edellyttää oikeudellista päätöksentekoa, kuuluu oikeuslaitoksen tehtäviin: asuinkonfliktin ratkaisemisesta, matkapuhelinvarkaan rangaistuksen määräämisestä tai korruptoituneen virkamiehen tutkinnasta perustuslain pykälän tulkintaan sen ratkaisemiseksi, saako laki ei välttämättä panna täytäntöön.

Muut julkiset valtuudet

Oikeuslaitoksen ohella valtion julkisiin valtuuksiin kuuluvat:

• Toimeenpanovalta. Maan presidentin tai pääministerin muodostama ministerikoulun, kuvernöörien, pormestarien ja muiden henkilökohtaisten julkisten vaalien virkojensa muodostama valta ottaa valtion ohjauspyörän ja tekee asiaankuuluvat poliittiset päätökset. .
• Lainsäädäntövaltaa. Se voi koostua yksikamarisesta parlamentista (joka koostuu kansanedustajista) tai kaksikamarisesta parlamentista (joka koostuu kansanedustajista ja senaattoreista). Sen tehtävänä on laatia, hyväksyä, muuttaa tai kumota lakeja. Lisäksi hallita ja valvoa valtion budjettia.