poll

Tekstit

2022

Selitämme, mikä kysely on, sen tyypit, ominaisuudet ja mihin ne on tarkoitettu. Myös esimerkkejä ja miten kysely tehdään.

Kyselyt mahdollistavat tilastotietojen saamisen.

Mikä on kysely?

Kyselyt ovat eräänlainen tiedonkeruuväline tiedot, jotka koostuvat ennalta suunnitellusta joukosta standardoituja kysymyksiä, jotka on suunnattu sosiaalisesti edustavalle yksilöiden otokselle, jotta he voivat tietää heidän mielipiteitä tai visioita mistä tahansa heihin vaikuttavasta ongelmasta tai asiasta.

Nämä kysymykset on aina suunniteltu etukäteen tiimin toimesta tutkimusta, mukaan hypoteesi että he pyrkivät alistumaan yleisen mielipiteen empiiriselle tarkastukselle. Siksi niitä voi olla kahta eri tyyppiä:

  • Avoin, kun vastaaja voi vastata kysymyksiin omin sanoin, mikä antaa heille enemmän Vapaus vastauksen ja voit päästä niihin syvemmälle, kuten vastaamaan sanotun syyn tai saada uusia ja erilaisia ​​vastauksia.
  • Suljettu, kun vastaajalle tarjotaan joukko mahdollisia vastauksia ja häntä pyydetään valitsemaan oma mielipiteeseen parhaiten sopiva. Näiden vastausten etuna on se, että ne ovat yksinkertaisia ​​ja helppoja summata ja kvantifioida tilastotietojen saamiseksi.

Kyselysovellus on a menetelmä hyvin yleistä eri tutkimustyypit, aina kun ne vaativat nostoa tiedot tilastoja, mielipiteiden kokoamista tai jonkinlaista massiivista kuulemista, jonka avulla voidaan myöhemmin tulkita saada johtopäätöksiä. Poliittinen, markkina- tai arviointi palvelut ovat joitakin mahdollisia esimerkkejä tästä.

Kyselyn ominaisuudet

Yleisesti ottaen kyselyille on ominaista seuraavat:

  • Menetelmä havainto ei suoraan todellisuus, eli kyselyyn osallistuneiden mielipiteiden välittämänä: luotamme heidän mielipiteeseen, emme voi tarkkailla heitä heidän tosielämässään tietääksemme onko heidän vastauksensa totta vai ei.
  • Se on yksinkertainen, edullinen tutkimustyökalu, jolla on valtava ja standardoitu sovelluskapasiteetti.
  • Se on yksinkertaisin ja tehokkain tapa päästä massiivisesti käsiksi subjektiivuudet suurelta yleisöltä. Ne ovat ihanteellisia, kun kyseessä on erittäin laaja yleisö.
  • Palauttaa tilitettävät tulokset prosentteina ilmaistuna, jotka tutkijoiden on sitten tulkittava.
  • Se vaatii lisätutkimusta ja suurempaa valvontaa, jotta vältetään otantaharha, eli vastaukset määräytyvät jo itse kysymyksistä.

Mitä varten kyselyt ovat?

Yleisesti ottaen kyselyillä on tarkoitus mitata tiettyjen välistä suhdetta muuttujia demografiset, sosiaaliset ja taloudelliset sekä niistä syntyvät kuviot ja mittasuhteet, jotka mahdollistavat jonkinlaisen johtopäätöksen tekemisen tietystä aiheesta.

Tämä tarkoittaa, että ne ovat työkalu vangita satunnaisesti valitusta otoksesta likimääräinen arvio yleisön enemmistön mielipiteestä (eli subjektiivisuudesta) kyseisestä aiheesta.

Tutkimustyypit

Digitaaliset kyselyt tehdään erikoisohjelmistoilla.

Tutkimusluokituksia on useita tyyppejä riippuen siitä, mitkä kriteerit otetaan huomioon. Jos esimerkiksi tarkastelemme kyselyssä ilmaistua logiikkaa, meillä on kaksi luokituskategoriaa:

  • Äänestykset kuvaileva, joka nimensä mukaisesti pyrkii kuvaamaan kysymyksen tilaa, eli ne pyrkivät heijastamaan kyselyn kohteena olevan asian nykytilaa.
  • Äänestykset analytiikka, jotka eivät rajoitu kyseessä olevan aiheen kuvaukseen, vaan tavoittelevat jonkinlaista selitystä tai miksi tässä suhteessa. Tätä varten vähintään kaksi eri muuttujaa on yleensä vastakkain ja liittyvät toisiinsa.

Toisaalta, jos tarkastelemme kyselyn suorittamiseen käytettyä fyysistä menetelmää, saamme:

  • Paper and Pencil Surveys (PAPI), jossa vastaajan tulee täyttää tai merkitä ympyrät oikeaksi tai sopivaksi katsomansa vaihtoehdoista tai kirjoittaa pyydetty vastaus omalla käsialalla.
  • Puhelinkyselyt (CATI), joita käytetään tietokoneistetun järjestelmän kautta, joka pyytää asiakasta syöttämään numerot, jotka vastaavat hänen oikiksi katsomiaan vaihtoehtoja kuhunkin kysymykseen, ja pitämään kirjaa valitusta.
  • Digitaaliset tai verkkokyselyt (CAWI), jotka suoritetaan verkossa tietokonejärjestelmien, kuten esim Internettai paloja ohjelmisto Erikoistunut tietokoneita, älypuhelimet, tabletit jne.

Miten kysely suoritetaan?

Kyselyn valmistelemiseksi on suositeltavaa noudattaa seuraavia vaiheita:

  • Määrittele tavoitteita kyselystä. Ensinnäkin sinun tulee tietää, mitä haluat saada selville kyselyllä, eli millaista tietoa aiot hakea ja mihin tarkoituksiin. Vain tällä selkeällä voit suunnitella metodologia oikea etsimiesi tulosten kannalta.
  • Määrittele ja rajaa väestö tutkia. Nyt kun tiedät mitä etsit, on aika miettiä, kenen pitäisi kysyä sitä. Tutkittavan populaation on oltava sopiva, jotta vastaukset olisivat järkeviä, ja siitä riippuu myös johtopäätöstesi oikeellisuus. Ajattele asiaa näin: jos vain kysyt ystäviltäsi, oletko hyvä kaveri, kysely todennäköisesti vahvistaa sinun olevan, koska jos he ajattelisivat, ettet ole, olisivatko he ystäviäsi?
  • Suunnittele kyselyn kysymykset. Kahden edellisen pisteen risteyksestä päätellään tämä kolmas: jos tiedämme, mitä haluamme selvittää, ja tiedämme, keneltä aiomme kysyä sitä, jää vain tietää, kuinka voimme kysyä sitä. Niitä on erilaisia tekniikat ja mallit tähän, mutta yleensä on aina suositeltavaa siirtyä yleisimmästä tarkimpaan, järjestetyn ja hierarkkisen lyhyiden kysymysten kautta, jotta vastaaja ei menetä innostusta vastaamiseen. Sinun tulee myös huolehtia kyselysi estetiikasta ja ulkonäöstä ja varmistaa, että kysymyksesi eivät jo sisällä etsimiäsi vastauksia, että ne eivät herätä tiettyä ajattelutapaa ja että ne ovat kunnioittavia ja helposti ymmärrettäviä.
  • Käytä kyselyä. On lakmustestin aika: kyselysi on mentävä kohdeyleisöllesi ja kerättävä haluttua tietoa. Tätä varten sinun on koordinoitava tiimisi ja tehtävä työ järjestelmällisesti ja organisoidusti, mikä vaikuttaa mahdollisimman vähän vastaajien reagointitapaan. Jos etsit selittäviä ja syvällisiä vastauksia, kyselyäsi ei ole kätevää tehdä esimerkiksi puhelimitse.
  • Analysoi saadut tiedot. Kysely ei olisi mitään ilman saatujen tietojen tulkintaa, ilmaistuna tilastollisina prosentteina tai jollain muulla tavalla. Jos kaikki meni hyvin, sinulla pitäisi olla otos, jonka avulla voit tehdä jonkinlaisen johtopäätöksen, vaikka se johtopäätös olisikin, että kysely ei ole pystynyt määrittämään etsimääsi. Siinä tapauksessa sinun on palattava näiden vaiheiden alkuun ja suunniteltava kyselysi uudelleen ottaen huomioon ensimmäisen yrityksen virheet.

Esimerkkejä kyselyistä

Muutamia esimerkkejä kyselyistä verkossa ovat seuraavat:

  • UADE:n yhteiskuntatieteiden instituutin (Argentiina) tekemä COVID-19-tutkimus. Tästä linkistä löydät raportin kyselyn soveltamisesta ja näet kysymyksesi sekä saadut tulokset kaavioina.
  • Participation Table (Espanjalainen kuluttajajärjestöjen ryhmä) toteuttama kuluttajatottumustutkimus 2016. Tästä melko laajasta dokumentista löydät yksityiskohtaisen raportin kyselyllä saaduista tiedoista ja tietysti käytetyn kyselymallin.
  • Durangon autonomisen yliopiston (Meksiko) opiskelijoiden tekemä kysely sosiaalisten verkostojen käytöstä. Tällöin voit itse vastata kyselyyn ja nähdä sen ”sisältä” yhtenä vastaajista.

Kysely ja haastattelu

Meidän ei pidä sekoittaa kyselyitä haastatteluihin. Vuonna haastatteluja Avoimet ja suulliset kysymykset ovat yleensä vallitsevia, ja niissä pyritään tapauskohtaisesti löytämään sarja subjektiivisia vastauksia hyvin muodollisen keskustelun tapaan.

Heiltä puuttuu monipuolisuus tutkimuksia, koska ne eivät voi esimerkiksi pyytää keskustelukumppania valitsemaan ennalta määrätystä vaihtoehdoista. Lisäksi haastatteluissa haastattelijan ja haastateltavan välinen vuorovaikutus on yleensä paljon painoarvoa, kun taas kyselyt ovat paljon nopeampia ja anonyymejä.

Lopuksi on myös tärkeää erottaa toisistaan kyselylomakkeita, jotka ovat järjestettyjä kysymyssarjoja, jotka ovat hyvin samanlaisia ​​kuin kyselyt ja joiden tarkoituksena on arvioida a henkilö yksinomaan, kuten yliopistokokeissa tapahtuu. Sen sijaan kyselyt tavoittelevat joukkoa tulkittavissa olevaa tietoa ilman oikeita ja vääriä, päteviä ja virheellisiä vastauksia.

!-- GDPR -->