- Mitä on filosofia?
- Filosofian alkuperä
- Mitä varten filosofia on?
- Filosofian alat
- Filosofian merkitys
- Filosofia ja tiede
Selitämme mitä filosofia on, sen alkuperää, haarat ja mihin se on tarkoitettu. Myös miksi se on tärkeä ja sen suhde tieteeseen.
Filosofit ovat pohtineet moraalia, kauneutta ja itse olemassaoloa muinaisista ajoista lähtien.Mitä on filosofia?
Nykyajan näkökulmasta filosofia on eräänlainen tiede äiti, josta lähes kaikki tieteenaloilla erikoistunut, jonka tunnemme nykyään. Se keskittää kiinnostuksensa reflektointiin, erityisesti aiheisiin, kuten esim moraalinen, kauneus, kokea, Kieli ja olemassaolo oma itsensä.
Sen nimi tulee kreikan sanoista filein ("Rakkaus ja Sofia ("Viisaus"), meidän on pääteltävä, että kyse on rakkaudesta tietää, intohimosta ymmärtää tai jostain vastaavasta. On mahdotonta ymmärtää, mitä filosofia on ottamatta huomioon sen alkuperää, sen alkuperää historia erityinen ja paikka, joka sillä on edelleen nykymaailmassa.
On melkein helpompi sanoa, mitä filosofia ei ole, esimerkiksi sen erityinen viisauden etsintä on paljon laajempaa (sekä syvällistä ja transsendenttista) kuin filosofian. Tieteet, varsinkin sovelletut.
Se eroaa myös ehdottamasta hausta uskonto, koska jälkimmäinen perustuu uskoon, kun taas filosofia tekee sen inhimilliseen järkeen. Se myös siirtyy pois esoterismista, okkultismista ja pseudotieteet siinä mielessä, että se toimii todennettavissa olevan, loogisen, organisoidun ja oikeutetun tiedon kanssa.
Koska filosofiset tutkimusalat ovat kuitenkin niin laajoja, ne ovat yleensä yhteneväisiä monien muiden tieteenalojen kanssa; mutta samaan aikaan filosofia ylittää ne. Laajasti ottaen se on tietoa tiedosta, eli se on ajattelin itse ajatuksesta ja siitä ihminen pystyy tuottamaan sitä.
Filosofian alkuperä
Filosofia on valtavan ikivanha: sen alkuperä on jäljitettävä Klassinen Kreikka, noin 500-luvulla eKr. Sanotaan, että sen keksi muinainen matemaatikko ja ajattelija Pythagoras (n. 569-n. 475 eKr.), joka Spartan kuningas Leonidas kysyi, pitikö hän todella itseään viisaana, vastasi nöyrästi, että hän oli pikemminkin viisauden "rakastaja" tai "etsijä" (filosofi).
Pythagoras itse määritteli filosofit kolmanneksi tyypiksi henkilöt, eroavat niistä, jotka haluavat toimia ja saada tunnustusta, ja myös niistä, jotka haluavat käydä kauppaa ja ansaita voittoa. Päinvastoin, filosofit pyrkivät vain havaitsemaan ja ymmärtämään.
Samoin tekivät ensimmäiset suuret länsimaiset filosofit, kuten Sokrates (470-399 eKr.), Platon (n. 427-347) ja Artistoteles (384-322 eKr.). Lisäksi ne merkitsivät perustavanlaatuista virstanpylvästä ajatuksessa, että myöhempi Rooman valtakunta perii ja välittää kaikille Eurooppa.
Muita tärkeitä nimiä ovat Anaxagoras, Demokritos, Diogenes Laertios, Herakleitos, Thales Miletosista ja suuri joukko kreikkalaisia ja roomalaisia ajattelijoita.
Siellä oli myös merkittäviä itäisen antiikin filosofeja Aasia ja Lähi-idässä, kuten Siddharta Guatama (Buddha), Bodhidharma, Chárvaka ja Konfutse, jotka ovat kaikki tärkeiden ajatteluperinteiden (ja joskus myös uskontojen) perustajia omissa maissaan. kulttuurit.
Mitä varten filosofia on?
Meillä on tapana ajatella, että filosofia on menneisyyttä, historiaa muistuttavaa tai että tiede syrjäytti sen kokonaan ja on nyt arvoton. Tämä johtuu osittain pragmaattisen ja utilitaristisen ajattelumallin voitosta maailmassa, joka arvostaa asioita niiden välittömän ja käytännön soveltamisen mukaan.
Mikään ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta: filosofia on ihmisen suuri työkalu, jonka avulla hän voi ymmärtää ajattelun polkuja ja ennakoida niitä. Lisäksi se tunnistaa ongelmat ja ongelmia jotka kuvaavat jokaista elävää historiallista hetkeä.
Ihmiskunnan huippuhetkillä, kun niitä määrätään muutoksia tai kaaos syntyy, yleinen mielipide kääntyy filosofien äänen puoleen auttamaan sitä ajattelemaan, mitä tapahtuu: määrittää tarkasti, mikä on viisain tapa tehdä se tai mikä on sopivin ajatusdynamiikka ja mitä parempia tuloksia saadaan aikaan pitkällä aikavälillä.
Filosofian alat
Filosofia, kuten kaikki tieteet, käsittää useita aloja, kuten:
- Metafysiikka. Se keskittyy tutkimukseen todellisuus: sen luonne, rakenne, osat ja perusperiaatteet. Jotkut peruskäsityksistä, joilla ymmärrämme maailmaa, ovat peräisin tietystä metafyysisestä perinteestä.
- Gnoseologia. Tunnetaan myös tiedon teoria, tutkii tiedon eri muotoja ja dynamiikkaa, jolla tieto saavutetaan, keskittyen juuri tapaan, jolla tieto rakennetaan.
- Logiikka. Omistettu ajattelun muodollisten ja rationaalisten menettelytapojen tutkimiselle, esittelylle ja päätelmille, joiden avulla ne voidaan saada johtopäätöksiä tiloista.
- Etiikka. Se on omistettu moraalin tutkimukselle, hyve, velvollisuus, onnellisuus ja ihmisten käyttäytymiskoodeja, löytää jollakin tavalla ihmisen paikka maailmassa.
- Esteettinen. Se on ala, joka tutkii kauneuden ja kauneuden käsitettä yrittäen löytää sen merkityksen ja määrittelytavat.
- Poliittinen filosofia. Se on omistettu teoreettiselle tutkimukselle ihmisten välisistä suhteista yhteiskunnassa: voi, poliittiset rakenteet, hallitus, jne.
- Kielen filosofia. Tutki kieltä ilmiönä: mitä se on, mikä sen luonne on ja mitä se edustaa ihmiskunnalle. Kaikki tämä ei-empiiristen menetelmien avulla, mikä erottaa sen kielitiede.
Filosofian merkitys
Filosofia on yksi ihmiskunnan historian vanhimmista tieteistä. Sen merkitys ei ole yksinomaan humanistisille tieteille ja tutkijoille taide tai historiaa. Sen haarojen ja erikoisalojen runsaus mahdollistaa sen, että se pohtii nyky-ihmisen dilemmoja ja soveltuu erilaisille tiedon aloille.
Se edustaa mahdollisuutta ajatella tapaa, jolla muutamme maailmaa, eli tapaa, jolla muutamme itseämme ja samalla tapaamme ajatella sitä. Filosofia on peili, jossa katsomme itseämme tietääksemme keitä olemme.
Filosofia ja tiede
Tieteen ilmaantuminen 1500-luvulla muutti ikuisesti lännen ja maailman ajattelutavan ja päätti sekä muinaiset filosofian muodot että keskiaikaisen uskonnollisen uskon. Tämä on nykymaailman perusominaisuus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tieteellinen diskurssi estäisi filosofian olemassaolon, kaukana siitä.
Tällä hetkellä näiden kahden välinen suhde ymmärretään kahdesta näkökulmasta:
- Tieteellinen filosofia. Se ottaa viittauksena tieteen löydöksiin ja on omistettu pohtimaan tapaa, jolla ne tuotetaan, tapaa, jolla tieteellinen ajatus kehittyy ja muodostaa siten tiedon liitteen, jonka on järjestänyt modernit tieteet.
- Spekulatiivinen filosofia. Se pysyy vapaana mistään sitoumuksesta suhteessa tieteellinen tietämys, ja minkä tahansa muun tiedon muodot riippuvat yksinomaan heidän omasta elämästään.